Usein kysytyt kysymykset tärinänvaimennusmatoista

Aiheet: Yleistä · Teollisuus · Laboratoriot ja mittaustekniikka · Asennus ja varastointi · Laskuri ja mitoitus

UKK – tärinänvaimennusmatot yleisesti

1. Mitä tärinänvaimennusmatot ovat?

Tärinänvaimennusmatot ovat kumista, kierrätetystä kumirouheesta, polyuretaanista tai erikoiselastomeereista valmistettuja elastisia alustoja. Ne vähentävät värähtelyjä, tärinää ja runkoääntä erottamalla koneet, laitteet tai mittalaitteet alustastaan.

2. Miten tärinänvaimennusmatot ja -padit toimivat?

Tärinänvaimennusmatot ovat elastisia kumimattoja tai komposiittimateriaaleja, jotka vaimentavat tehokkaasti värähtelyjä, tärinää ja iskuja. Ne suojaavat koneita, lattioita ja rakennuksen rakenteita vaurioilta ja vähentävät samalla melua ja tärinää.

3. Mihin tärinänvaimennusmattoja käytetään?

Tärinänvaimennusmattoja käytetään kaikkialla, missä koneet, laitteistot tai laitteet synnyttävät värähtelyä ja tärinää, joka voi haitata toimintaa, ympäristöä tai rakennuksen rakenteita. Niitä käytetään tärinän vaimentamiseen, tärinäneristykseen ja melun vähentämiseen – niin teollisuudessa kuin liike- ja yksityiskäytössä.

Teollisuudessa tärinänvaimennusmattoja käytetään usein CNC-koneiden, sorvien ja jyrsinten, kompressorien, pumppujen, hydraulikoneikkojen, generaattorien, puristimien tai muuntajien alla. Elastisen tuennan ansiosta tärinä ei siirry perustukseen tai viereisiin laitteisiin, mikä vähentää selvästi huoltotarvetta, koneiden seisokkeja ja materiaalin väsymistä.

Rakentamisessa tärinänvaimennusmattoja käytetään runkoäänen eristykseen sekä perustusten, hissikuilujen, porraskäytävien ja konehuoneiden erottamiseen. Ne estävät tärinää leviämästä kantavien rakenteiden kautta viereisiin tiloihin – ratkaiseva tekijä ääneneristyksen ja rakennuksen vakauden kannalta.

Myös kiinteistönhoidossa tärinänvaimennusmattoja käytetään esimerkiksi ilmastointilaitteiden, ilmanvaihtokoneiden, lämpöpumppujen, jäähdytyskoneikkojen tai pesukoneiden alla. Näin häiritsevä melu vähenee ja laitteiden käyttöikä pitenee.

Korjaamoissa, laboratorioissa ja koestuspenkeissä matot estävät tärinää vaikuttamasta herkkiin mittalaitteisiin. Kuljetuksessa ja logistiikassa ne suojaavat herkkiä laitteita tai tavaroita tärinältä käytön tai varastoinnin aikana.

Yhteenvetona tärinänvaimennusmatot tarjoavat:

• Pienemmän huoltotarpeen
• Tehokkaan tärinänvaimennuksen ja runkoäänen eristyksen
• Vakaan ja turvallisen koneiden käytön
• Melun vähenemisen ja paremman työsuojelun
• Rakennusten rakenteiden ja perustusten suojan

4. Mitä hyötyjä tärinänvaimennusmatoista on?

• Tärinän ja melun väheneminen
• Koneiden ja perustusten suojaus
• Laitteistojen käyttöiän pidentyminen
• Parempi työympäristö
• Helppo asennus ilman erikoistyökaluja

5. Onko mattoja eri paksuuksina ja kokoina?

Kyllä, tärinänvaimennusmattoja on saatavana eri paksuuksina (5–50 mm) ja levykokoina. Myös asiakkaan mittojen mukaiset leikkaukset ovat mahdollisia – ihanteellisia koneperustuksiin ja erikoisrakenteisiin.

6. Mikä ero on tärinänvaimennuksella ja tärinäneristyksellä?

Tärinänvaimennus muuttaa värähtelyenergiaa lämmöksi ja rajoittaa erityisesti resonanssin aiheuttamaa korostumista. Tärinäneristys (fysiikan sanastossa myös värähtelyneristys) taas katkaisee siirtotien: elastinen tuenta, jonka ominaistaajuus on selvästi herätetaajuutta pienempi, estää tärinää siirtymästä koneesta rakennukseen tai ympäristöstä herkkään laitteeseen. Tärinänvaimennusmatot yhdistävät molemmat; ratkaisevaa on oikea viritys. Käsitteet selitetään sanastossa.

7. Leikkaatteko matot mittojen mukaan ja toimitatteko Suomeen – kuinka nopeasti?

Kyllä, leikkaamme matot, kaistaleet ja padit mittojen mukaan. Toimitusmahdollisuuden Suomeen, toimitusajan ja hinnan ilmoitamme tarjouksessa, koska ne riippuvat materiaalista, määrästä ja valmistuskapasiteetista. Lyhyet valmistusajat ja pikatoimitukset ovat mahdollisia sopimuksen mukaan. Lähetä tiedot tarjouspyyntökonfiguraattorilla ja ilmoita toimitusosoitteen postinumero.

---

UKK – tärinänvaimennusmatot teollisuudessa

1. Mihin tärinänvaimennusmattoja käytetään teollisuudessa?

Niitä käytetään CNC-koneiden, sorvien, jyrsinten, puristimien, pumppujen, kompressorien, generaattorien, tuotantolinjojen ja suurten koneikkojen alla. Tavoitteena on minimoida tärinä, suojata perustusta ja ympäristöä sekä pidentää koneiden käyttöikää.

2. Mitä hyötyjä tärinänvaimennusmatoista on teollisuussovelluksissa?

• Vähemmän koneiden ja perustusten tärinää
• Vähäisempi äänen siirtyminen (runkoääni)
• Vähemmän huoltoa ja lyhyemmät seisokit
• Suurempi tarkkuus koneen käynnissä
• Viereisten rakennusten tai mittausjärjestelmien suojaus

3. Mitä materiaaleja käytetään?

Tärinänvaimennusmattojen yleisiä materiaaleja ovat:

• luonnon- ja synteettinen kumi (NR, SBR)
• nitriilikumi (NBR) öljyä tai kemikaaleja sisältäviin kohteisiin
• polyuretaanielastomeerit (PU/PUR)
• erikoiselastomeerit (esim. silikoni, HNBR)
• kierrätetty kumirouhe suurille puristuskuormille

Monet matot valmistetaan kierrätetystä kumista, mikä tekee niistä erityisen ympäristöystävällisiä ja kestäviä.

4. Miten valitsen oikean tärinänvaimennusmaton?

Valinnassa tärkeitä materiaaliominaisuuksia ovat joustavuus, vaimennus, kovuus (Shore A), painuminen (pysyvä muodonmuutos), vanhenemisenkestävyys, turpoaminen, kemiallinen kestävyys ja lämmönkestävyys.

Tärkeitä kriteerejä sopivan tärinänvaimennusratkaisun valinnassa:

• koneen paino, tukipinta ja kuormanjako
• värähtelytaajuus ja amplitudi
• ympäristö: sisällä/ulkona, öljyt, kemikaalit, UV, lämpötila
• Shore-kovuus ja puristuskestävyys
• pitkäaikainen muodonmuutos (viruma/painuminen)
• ominaistaajuutta ja vaimennusta koskevat vaatimukset
• konedirektiivin tai työsuojelun vaatimukset

5. Voiko tärinänvaimennusmattoja käyttää ulkona?

Kyllä, jos matot kestävät UV-säteilyä, otsonia, kosteutta ja pakkasta.
Tärkeää: lämpötilanvaihtelut ja sää vaikuttavat vanhenemiseen ja joustavuuteen.

6. Kuinka kauan tärinänvaimennusmatot kestävät?

Asiantuntevasti mitoitettuina ja asennettuina tyypillisesti 10–20 vuotta – materiaalista, kuormasta ja ympäristöstä riippuen.
Vaikuttavia tekijöitä: pysyvä kuormitus, ympäristö, kemikaalit, painumiskäyttäytyminen ja elastomeerin laatu.

7. Mitä vaihtoehtoja tärinänvaimennusmatoille on?

Perinteisille tärinänvaimennusmatoille ja -padeille on erilaisia vaihtoehtoja ja täydentäviä ratkaisuja – käyttökohteen ja tärinän voimakkuuden mukaan:

• jousituet tai teräsjousipaketit
• pneumaattiset tai hydrauliset ilmatuennat
• koneen jalat elastomeeriosalla
• tärinää vaimentavat perustusten erotukset
• kokonaan erotetut koneperustukset

Näitä vaihtoehtoja käytetään, kun tarvitaan suurempaa vaimennustehoa, erityisiä taajuusalueita tai rakenteellista erottamista.

8. Mitä virheitä valinnassa ja asennuksessa tehdään usein?

• todellista kuormaa ei ole laskettu
• sopimattomien materiaalien käyttö (esim. ei öljynkestävä)
• epätasainen kuormanjako
• osittainen tukeutuminen → johtaa huonoon vaimennukseen
• ei mittausta tai varmennusta asennuksen jälkeen
  Wikivibra korostaa: elastomeeriosien tulee tukeutua mahdollisimman koko pinnaltaan.
• liian pieni paino, vain muutamia kiloja (esim. tavalliset laboratoriolaitteet) – silloin tärinänvaimennusmatot eivät toimi

---

UKK – tärinänvaimennusmatot laboratorioihin ja mittaustekniikkaan

1. Miksi tärinänvaimennusmatot ovat laboratoriossa niin tärkeitä?

Tarkkuuslaitteet, kuten mikroskoopit, vaa’at sekä mittaus- ja testauslaitteet, ovat herkkiä pienimmällekin tärinälle. Jo vähäinen tärinä voi vääristää mittauksia tai heikentää erotuskykyä. Erottaminen alustasta takaa vakaat ja toistettavat tulokset.

2. Mitkä vaatimukset erottavat laboratorion teollisuudesta?

• pienemmät kuormat mutta suuremmat tarkkuusvaatimukset
• tarve hyvin mataliin ominaistaajuuksiin
• suuri vaimennus pienillä amplitudeilla
• puhdastilakelpoisuus mahdollinen
• lämpötilavakaat materiaalit (vähäinen materiaalin ryömintä)

3. Mitkä materiaalit sopivat erityisesti laboratorioihin?

• polyuretaanielastomeerit, joilla on suuri sisäinen vaimennus
• erikoispolymeerit, joilla on määritelty ominaistaajuus
• voimakkaasti vaimentavat materiaalit (kumi, PU, viskoelastiset materiaalit)
• kerrosrakenteet kumi–metalli tai kumi–PU

Valintakriteerejä ovat mm.:

• runkoäänen eristys
• vaimennuskäyttäytyminen
• joustavuus ja hystereesi

4. Miten laboratoriolaitteille valitaan sopiva matto?

• laitteen ominaistaajuuden selvittäminen
• ympäristön häiriötaajuuksien määrittäminen
• materiaalin valinta, jolla on pieni siirtokerroin
• sovitus painoon ja tukipintaan
• valinnainen yhdistäminen eristystasoihin tai raskaisiin levyihin

5. Voiko teollisuuden tärinänvaimennusmattoja käyttää laboratoriossa?

Vain rajoitetusti. Teollisuusmatot on usein suunniteltu suurille kuormille ja voimakkaille amplitudeille.
Laboratoriotarkkuuteen tarvitaan kuitenkin:

• matalammat ominaistaajuudet
• määritellyt vaimennusominaisuudet
• pienempi jäykkyys

6. Mitä on huomioitava asennuksessa laboratoriossa?

• tukeutuminen koko pinnalta ilman ilmataskuja
• tasainen painonjako
• ei jäykkää kytkentää pöydän runkoon tai telineisiin
• varmennus mittaamalla asennuksen jälkeen
  Wikivibra-vinkki: elastomeerit tulee asentaa jännityksettä.

7. Mitä virheitä laboratorioissa tehdään usein?

• laboratoriolaitteen liian pieni paino
• liian kovan maton valinta → huono erotus
• ominaistaajuuksien huomiotta jättäminen
• ei tarkistusta asennuksen jälkeen
• yhdistäminen epävakaisiin laboratoriopöytiin
• lämpötilan tai kosteuden vaikutusten laiminlyönti

8. Mitkä tärinänvaimennusratkaisut sopivat herkille mittalaitteille?

Herkille mittalaitteille, tarkkuusvaa’oille tai laboratoriovälineille tarvitaan erittäin tehokkaita tärinänvaimennusjärjestelmiä, koska jo pienin tärinä voi vääristää mittaustuloksia. Erityinen haaste on usein mittalaitteiden pieni paino.

Soveltuvia ratkaisuja ovat:

• Tärinänvaimennuslevyt tai tärinänvaimennuspöydät, myös tärinää vaimentavina graniittipöytinä, joissa on elastinen tuenta ja suuri oma massa optimaalista tärinäneristystä varten. Erikoisuutena tarjoamme myös tärinää vaimentavia mikroskooppipöytiä puhdastiloihin (saksankieliset sivut).
• Erityiset kumipadit tai elastomeerituet, joiden ominaistaajuus on hyvin matala, tarkkuuslaitteille.
• Jousituet tai ilmajousijärjestelmät, jotka tasaavat tärinää aktiivisesti tai passiivisesti.
• Vaativat aktiiviset vaimennusjärjestelmät anturi- ja säätötekniikalla – ihanteellisia laboratorioihin, koestuspenkkeihin tai optisiin mittausjärjestelmiin.

Nämä ratkaisut minimoivat pienimmänkin tärinän ja takaavat vakaat ja toistettavat mittaustulokset.

---

UKK – asennus, käsittely ja varastointi

Miten kone varmistetaan siirtymistä vastaan ilman äänisiltaa?

Monet koneet seisovat liukumista estävillä matoilla turvallisesti ilman pulttikiinnitystä. Jos kiinnitys tarvitaan, erota pultit elastisilla holkeilla ja aluslevyillä, jotta koneen ja lattian välille ei synny jäykkää kosketusta; vaihtoehtoisesti sopivat sivutuet elastisella välikerroksella. Miksi jäykät yhteydet kumoavat vaikutuksen, selitetään oppaassa Miksi tärinänvaimennusmatto ei toimi.

Saanko leikata tai liimata mattoja itse?

Periaatteessa kyllä – huolehdi siististä, suorasta leikkausreunasta ja siitä, että kuormitettu pinta-ala sopii leikkauksen jälkeen edelleen valittuun kuormitusluokkaan. Liimattaessa liiman on sovittava materiaaliin, eikä se saa kovettaa mattoa tai pursuta sivuille äänisillaksi; tarvittaessa nimeämme tuotetyypille sopivan liiman. Vaihtoehtoisesti toimitamme mittojen mukaiset leikkaukset, kaistaleet ja padit pikatarjouspyynnön kautta.

Miten mattoja säilytetään ennen asennusta?

Säilytä matot ja padit kuivassa, mieluiten vaakatasossa ja suojassa suoralta auringolta, lämmönlähteiltä ja otsonilta (esim. sähkömoottorien tai hitsauslaitteiden läheisyydessä). Älä taita rullatavaraa äläkä aseta sen päälle raskaita pistekuormia. Materiaalitiedot löydät tuotekorteista latauksista.

---

UKK – mitoituslaskuri ja mitoitus

Miten kierrosluku muunnetaan herätetaajuudeksi?

Jaa kierrosluku (r/min) 60:llä – tulos on herätetaajuus Hz:nä. 1 450 r/min pyörivä pumppu herättää siis noin 24 Hz:llä, 3 000 r/min moottori 50 Hz:llä. Muuntajissa ratkaisee kaksinkertainen verkkotaajuus, 50 Hz:n verkossa siis 100 Hz. Mitoituslaskuri muuntaa kierrosluvun automaattisesti.

Miksi taajuussuhteen on oltava yli √2?

Kun η on alle √2 ≈ 1,41, elastinen tuenta siirtää tärinän kokonaan tai jopa voimistaa sitä; arvon η = 1 ympärillä syntyy resonanssi. Eristysvaikutus alkaa vasta √2:n yläpuolella, ja se kasvaa suhteen kasvaessa. Käytännössä tavoitellaan siksi vähintään noin 3:n suhdetta – lisää taajuussuhteesta sanastossa.

Mikä eristysaste on järkevä sovellukselleni?

Se riippuu ympäristön herkkyydestä ja esimerkiksi ääneneristyksen tai naapuruston asettamista vaatimuksista. Yksinkertaistetusti taajuussuhde 3 antaa laskennallisesti noin 88 %:n ja suhde 4 noin 93 %:n eristysasteen (vaimentamaton, ohjearvoja). Tarkkuuslaitteille tai suojattaville tiloille tarvitaan yleensä matalampia virityksiä – sitova mitoitus tehdään kohdekohtaisesti. Ensimmäisen arvion saat mitoituslaskurilla.

Montako desibeliä vastaa 90 %:n eristysaste?

90 %:n eristysasteella värähtelystä siirtyy vielä 10 % (siirtokerroin T = 0,1). Kaavalla dB = 20 · log10(1/T) se vastaa noin 20 dB:ä; 99 % vastaa noin 40 dB:ä. Kyse on yksinkertaistetuista ohjearvoista ilman vaimennusta – lisää lisäysvaimennuksesta sanastossa.

Mitä taajuutta käytän, jos herätteitä on useita (moottori, pumppu, siipitaajuus)?

Ratkaiseva on yleensä matalin merkityksellinen herätetaajuus, koska se on lähimpänä tuennan ominaistaajuutta. Korkeammat taajuudet, kuten siipi- tai hammasrynnötaajuudet, eristyvät oikealla virityksellä yleensä myös. Tarkista mitoituslaskurilla matalin taajuus ja kerro tarjouspyynnössäsi kaikki tunnetut herätteet.

Mitä tapahtuu käynnistyksessä, kun kone ohittaa resonanssin?

Käynnistyksessä ja pysäytyksessä herätetaajuus ohittaa hetkellisesti tuennan ominaistaajuuden, ja tärinä voi kasvaa selvästi. Elastomeerin vaimennus rajoittaa tätä korostumista. Kriittiseksi tilanne muuttuu, jos kone viipyy pitkään resonanssialueella, esimerkiksi hitaassa käynnistyksessä tai kierroslukusäädetyssä käytössä – silloin viritys kannattaa tarkistaa kohdennetusti. Katso myös resonanssi sanastossa.

Miksi dynaaminen jäykkyys poikkeaa staattisesta?

Elastomeerit reagoivat nopeisiin, pieniin värähtelyliikkeisiin jäykemmin kuin hitaasti kohdistettuun staattiseen kuormaan. Dynaaminen jäykkyys on siksi yleensä staattista suurempi, ja todellinen ominaistaajuus on hieman suurempi kuin staattisesta painumasta laskettu. Verkkolaskuri käyttää yksinkertaistettua arviota; siksi mitoitamme jokaisen ratkaisun kohdekohtaisesti. Lisää dynaamisesta jäykkyydestä sanastossa.

Käyttökohteet: Muuntajat · Pumput ja kompressorit · CNC-koneet ja puristimet · LVI ja lämpöpumput · Raideliikenne · Laivat ja offshore · Rakentaminen ja perustukset · Laboratoriot ja tutkimus
Tieto ja työkalut: Materiaalit ja tekniset tiedot · Mitoituslaskuri · Matto, säätöjalka vai jousi? · Matto ei toimi? · Lataukset · Standardit ja määräykset · Sanasto · UKK · Tarjouspyyntökonfiguraattori